sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Luku-urakka etenee


Lukemista (lue laskemista) Mafylla on nyt takana kohta kuukauden verran. Fiilikset ovat olleet pääsääntöisesti hyvät, mutta välillä epätoivo nostelee päätään. Suurin syy epätoivoon on vatvoa mennyttä aikaa, kuinka huonosti olenkaan sen käyttänyt. Siihen on syynsä, miksi edelleen istun kotona lukemassa, enkä vaikkapa luennolla yliopistolla.

Fysiikan kanssa olen tehnyt kaikki virheet mitä ihminen voi tehdä. Ajatus ja oppiminen on puuttunut ihan täysin oman "hauki on kala" opiskelun rinnalta. Nyt sen ymmärtää kun pohjaa ei ole rakennettu kunnolla, niin ei se talo pystyssä pysy. EI sitten millän.

Vaikka kuinka olisi mahdollisuus itkeä omaa osaamattomuuttaan ja jossitella mennetitä, se ei auta tässä ja nyt. Nyt on uusi hakukerta ja se viimeinen. Sisään voi päästä, vaikket olisi koskaan fysiikasta kirjaakaan avannut. Nyt vain töihin.

Kemian suhteen asiani ovat paremmalla tolalla ja välillä ihan hymyilyttää kun laskut sujuvat. En missään nimessä kehu olevani tässäkään aineessa mikään hyvä, mutten toivotonkaan.


Suurin voimavarani on ollut opiskeluvalmentajani, joka soittelee kahden viikon välein. Ensimmäistä kertaa tuntuu, etten ole yksin tämän koko projektini kanssa. Hänen sanojaan lainaten "Koska sulla ei ole diagnosoitua aivovammaa niin pystyt siihen! Tehdään tämä kerran kunnolla niin enempää ei tarvita."


Nyt lasken niin paljon kuin ennätän ennen tammikuun ensimmäistä harjoituskoetta. Sitten lähden tekemään oman osaamiseni arviointia ihan oikeissa koetilanteissa. Sitä treeniä tarvitaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit kommentoida blogissamme rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa lakiamme ja hyvää etikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta asiallisesti esitettynä.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle mahdollisuuksieni mukaan.