17.2.2018

Jos se olis helppoo, kaikki tekis niin.


Niin moni tietää hakemisestani, etten viitsi olla kirjoittamatta blogiinkin siitä. Vaikka välillä tuntuu siltä, että olisi ehkä parempi olla kertomatta mitään kenelleekkään, tulee sitten vähemmän pettymyksiä kun ei tarvitse kuuluttaa asiaa ihan kaikille kesällä. Kuitenkin tämä on jonkinlainen oman elämäni vaihe, jonka haluan kokea täysillä, joten olen päättänyt olla asian suhteen avoin.

Tämä on hakukerroista ensimmäinen, kun oikeasti koen henkisen jaksamiseni olevan koetuksella. Riittämättömyys, pettymys ja itsensä ruoskiminen on ollut paljon konkreettisempaa. Olenko vaan ajatellut liian realistisesti vaiko pessimistisesti? Vaikea saada itselle sellaista tsemppiä päälle ja kunnon motivaation puuskaan, niinpä tämä tunne verotti viime viikonloppuna oman osansa lukemisesta. Kun henkinen puoli menee jumiin niin siinä sitä sitten ollaan. Ihan turha kuvitella että sellaisessa mielentilassa mikään fysiikka uppoaa muutenkin paksuun kallooni. Onneksi tunnepurkaus tuli ulos ja tunnistin itse sen, että nyt on vedettävä vähä vaihdetta pienemmälle.


Muutama "pakollinen" vapaapäivä sai kyllä ajattelemaan, että nyt täytyy laittaa vähän suunnitelmaa uusiksi. Parempi satsata enemmän laatuun kuin määrään. Lepopäiviä on saatava, vakka vieläkin aikataulullisesti kolme työpäivää viikossa verottaa oman osansa. Mutta samalla tavalla se verottaa minun jaksamistani, joten sen varjolla en voi lisätä lukutunteja viikkooni. Yksi asia kerrallaan kohti päämäärää.

Eilen postilaatikosta kolahti valmennuskurssin ensimmäinen harjoituskoe vahvistamaan tätä "Ei minusta ole mihinkään" -tunnettani. Biologian osa-alueilta olin kurssin keskiarvossa, mutta fysiikka ja kemia oli kyllä oikea riman alitus! Meinasin sortua taas masentaviin ajatuksiin, mutta kiitos meidän yhteisen tsemppiwatsapp-ryhmän, ajatukseni kirkastuivat. Vaikka menisi kuinka huonosti, niin suuntahan on vain ylöspäin? Kai?

Blogi varmaankin hiljenee hetkeksi kuulumisten osalta, sillä neljän viikon päästä minulla tosiaan alkaa viimeinen rutistus kevääseen. Kahdeksan viikon lukuloma. Eiköhän tästä hengissä selvitä!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Voit kommentoida blogissamme rekisteröityneenä käyttäjänä tai nimettömästi. Kommentteja ei valvota etukäteen, mutta niiden sisällön tulee noudattaa lakiamme ja hyvää etikettiä. Kaikki palaute on tervetullutta asiallisesti esitettynä.

Vastaan jokaiselle kommentoijalle mahdollisuuksieni mukaan.