9.8.2017

Valmistautuminen tulevaan vuoteen


Kesälomaa on pikkaisen reilu puolet takana ja totisesti loma on tullut tarpeeseen. Miltein jokaisena yönä olen nukkunut vähintään yhdeksän ja parhaimmillaan kaksitoista tuntia. Kuulemani mukaan olen ollut jopa rauhallinen nukkuja ilman mitään unissäkävelyjä tai muita höpinöitä keskellä yötä. Ilmeisesti keho on ladannut akkuja ihan reippaasti ja päässyt rentoutumaan.

Hetki sitten vieraillessamme maatilalla Kiuruveden suunnalla urahaaveeni saivat taas uutta intoa ja motivaatio nousi kummasti. Siinä kierrellessä ja katsellessa kuinka suurtila toimii, tunsin miten kaikki tuntui kovin kotoisalta ja oikealta. Tiedän, että haluan työskennellä juuri tällä alalla ja näiden pieneläinten lisäksi myös tuotantoeläinpuolella. Ajatukset siirtyivät taas tulevaan syksyyn ja kevääseen.

Tiedän kuinka paljon minulla on edelleen töitä sisäänpääsyä ajatellen. Kuinka paljon minun on uhrattava aikaa, istumalihaksia, ihmissuhteita ja valtavaa tahtoa päästäkseni sisään kouluun, joka on mahdollisuuteni lapsuuteni haaveammattiin. Olen varma, että joudun nipistämään aikaa myös blogin kirjoittamiselta jälleen syksyn ja kevään koittaessa. Ajatukset on vain saatava kanavoitua kunnolla laskemiseen ja suurien kokonaisuuksien hahmottamiseen. Yritän pitää voimavaranani liikkumisen, rakkaat ihmiset ja koirat. Ilman kannustusta ja läheisten ihmisten uskoa en varmasti jaksaisi enää yrittää.



Tulevan luku-urakan suunnitelma on lyhyesti ja ytimekkäästi laskeminen. Aion keskittyä nyt täysin laskemiseen ja biologia menee ihan omalla painollaan kertaillen sivussa. Fysiikka ja kemia saavat molemmat täyden panostukseni ja menttaliteetti on muututtava määrästä laatuun. Laskutehtävien määrä ei nyt ratkaise vaan oppiminen ja asian oikea ymmärtäminen. Perustehtäviä ja soveltavia, siten että oppi jää päähän.

Aikataulutusta ja oppimista ajatellen olen katsellut myös valmennuskursseja. On varmasti monia, jotka pystyvät tähän täysin yksin ja ilman mitään lisäkustannuksia, mutta minä tarvitsen tukea opetuksesta. Olin pettynyt tämän vuoden MaFynetin  itseopiskelukurssiin, joten nyt aion panostaa enemmän. Tarvitsen opetusta ja paras vaihtoehto minulle on luultavammin virtuaalikurssit. Olen jo katsellut muutamaa sopivaa, jotka alkaisivat noin loka-marraskuun vaihteessa.

Työntekoa en voi missään nimessä lopettaa pääsykoeurakan takia, mutta joustava ja ihana työnantajani jo vähän lupaili, että keväällä minun olisi mahdollista pitää hieman lukulomaa. Toivon todella, että aiempi pohjani ja ajoissa aloitettu lukeminen ovat valttikorttini tänä vuonna. Ei tässä voi muuta kuin uskoa vaan itseensä ja yrittää entistä kovemmin. Tämä on varmasti suurin ponnistukseni ja tunnetasolla mennään vuoristorataa vielä monta kertaa.

Nyt edessä on kuitenkin vielä puolitoista viikkoa lomaa. Aloittelen kevyesti taas fysiikan kertaamista ja lauantaina lähden katsomaan ihania pian seitsämän viikkoisia Kamun ja Lilan pentuja Nakkilaan. Pienet sydänkäpyset lähtevät ensi viikolla jo uusiin koteihin ihanien ihmistensä luo. Tässä vähän esimakua pennuista, joilla on jo "pentuja"-linkin takana omat sivut.




Kaikki 6-viikkois kuvat on Oili Nummelan ottamia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätäthän asiallisen kommentin?

Webdesignin tarjoaa Veera Junttila,
Lunar Graphics 2017