2.6.2016

C-pentue Saarijärvellä


 Kuva © Maarit Alanen

 27.-29.5 olimme sopineet Gentle Miracle`s C-pennuille 1-vuotistapaamisen Saarijärvelle Keski-Suomeen. Odotukset olivat korkealla ja auto pakattuna tupatentäyteen kaikenlaista tavaraa. Olin suunnitellut pitäväni kaikenlaista NoseWorkia sun muuta pennuille ja mukana oli jopa agiesteet. Siinä sitten lämpimänä Perjantai päivänä koirat ja tavarat autoon pakattuna alan starttaamaan autoa. Koska mikään ei menen niinkuin elokuvissa, ei myöskään Nissan halunnut käynnistyä.Jokusen tovin siinä puhelinrumbaa pidettyäni totesin, ettei matka ainakaan tällä kapistuksella tule taittumaan.

En keksinyt enää muuta kuin soittaa Rokin siskon omistajalle, josko kimppakyyti onnistuisi. J lupasi hoitaa Kamua viikonlopun, sillä emme olisi mitenkään mahtuneet kolmen koiran kanssa autoon. Kaiken kukkuraksi Lumi oli alottanut juuri ensimmäiset juoksunsa joten ehkä yhdessä uroksessa olisi tarpeeksi. Matkasuunnitelmien muutos harmitti aivan valtavasti, sillä olin pakannut auton täyteen kaikkia koulutusvälineitä NoseWork laatikoista aina agilityesteisiin.

 Roki ja Gizmo

Saavuimme Saarijärvelle vähän jälkeen kymmenen Perjantai iltana. Suurin osa porukasta oli jo saapunut paikalle ja purkaneet tavaransa. Majapaikkanamme toimi vanha kyläkoulu Jakolan tilalla, jossa saimme kyllä olla aivan luonnonrauhassa kaukana vilkkaammasta tiestä ja asutuksesta. Koulun pihassa oli hyvänkokoinen nurmikenttä, jossa kuvasimme koiria ja treenasimme hieman tokoa ja tottista.

Lauantai-iltana Roki yllätti minut täysin BH-kokeen seuraamiskaaviolla kun suoritti sen oikein mallikkaatsti muutamia pilkkuvirheitä lukuunottamatta. Teimme sille ensimmäistä kertaa henkilöryhmän ja se meni todella mallikkaasti. Ei kai tässä auta kun treenata paikkis ja kaupunkiosuus kuntoon niin voitaisiin syksyllä käydä kokeilemassa miten koe meiltä onnistuisi. Hieman minua hirvittää se kaupunkiosuus kun poika on edelleen niin kova kommentoimaan kaikkea haukkumalla.


Kukkaispoika-Konsta poseraa kesäiltana.

Ennen saunomista lähdimme käymään pentujen kanssa vielä suurella voikukkapellolla. Valitettavasti Karkki ja Lumi jäivät joukosta pois juoksujen takia. Hieman minua jännitti miten 5 urosta ja kaksi narttua tulevat vielä reilun vuoden iässä toimeen keskenään.

Kyllähän siellä pellolla aikamoinen pörinä ja pieni nahistelu välillä kuului mutta suurimmaksi osaksi pojatkin leikkivät täysin sovussa. Pellolla oli tilaa juosta ja päästellä höyryjä ihan jokaisella. Uskotte varmaan ettei meillä enää tuon reissun jälkeen kovin valkoisia koiria ollut, pikemminkin keltaisiapaimenkoiria.




Viikonloppu oli matkoineen kaikkineen aika rankka. Koirat olivat kyllä todella väsyneitä, mutta reissu meni kokonaisuudessaan hyvin. Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa koko pentuetta omistajineen. Seuraava tapaaminen taitaakin olla luustokuvien merkeissä. :-)

 Kuva © Maarit Alanen
vasemmalta: Karkki, Lumi, Konsta, Taika, Roki, Mila, Kelmi, Koda ja Gizmo

2 kommenttia:

Aliel kirjoitti...

Lähtikö voikukkien keltaisuus nopsasti itsestään pois ja pysyikö jonkun päivää? Me on tehty voikukista joskus lasten kanssa väriä ja maalattu papereita. :)

Ronja kirjoitti...

Yllättävän nopeasti se lähti ilman pesua:)

Lähetä kommentti

Jätäthän asiallisen kommentin?