5.9.2013

Kauhea kuulumispläjäys

Nyt olen ollut blogin suhteen erittäin laiska ja samaan aikaan elämässäni hyvin kiireinen. Aloitin uuden työn K-marketin kassaneitinä (jee!) ja muutenkin tässä on ollut kaikenlaista juoksua joka suuntaan.

Eli aloittakaamme kertomalla meidän 25.8 kisakuulumiset. Kisat eivät aivan menneet niin kuin toivoin, mutta kuitenkin ylittivät tiettyjä odotuksia. Olin siis ilmoittanut kauhukakaran avoimeen ja Kamun voittajaan. Sunnuntai aamuna kello kymmenen starttasi koe käyntiin avoimella luokalla ja Kefe oli suorituksissa muistaakseni neljäntenä. Paikkamakuu kymppi, se oli hieno! Tuomarina meillä oli näissä seuranmestaruuskokeissa Rhea Pörsti-Lackman, joka oli mielestäni arvostelussaan aika tiukka täti. Näin jälkeenpäin kun ajattelen, taisin mokata Kefen kanssa siinä, että otin sen kauhean aikaisin autosta "tyympiintymään" kisapaikalle jo valmiiksi. Se ei ollut aivan siinä huippuvireessä kun lähdimme yksilösuorituksiin, mutta teki oikein kaunista tokoa. Ainoat kompastuskivemme olivat luoksetulo ja nouto. Luoksetulossa valui varmaan kaksi koiran mittaa, koska tätä olin tosi vähän treenannut (koira alkoi ennakoimaan pysäytystä ja luotin sen pysähtyvän kokeessa!). Noutoon olin tyytyväinen, sillä se on ollut meillä niin tuore ja haasteellinen liike. Koira lähti innostuneena noutamaan ja toi kapulaa hyvällä tatsilla, MUTTA vino perusasento ja siitä 7-pinnaa?! Noh kokeen kokonaispisteet olivat sitten 154pistettä ja II-tulos. Katsoin suorituksen myöhemmin videolta ja se oli oikein kaunista, joten jäi vähän harmittamaan ne neljä vaadittavaa pistettä ykköstulokseen, joten taidetaanpa käydä vielä syksyllä yhdet kisat ennen talvihuilia. :)



Sitten pääsin jännittämään voittajaluokan alkamista. Koiria oli ilmoitettu viisi kappaletta ja minusta tuntui, ettei Kamu kuuntele ollenkaan. Olin jo varma, ettei se pysy hallinnassa edes paikkamakuussa kun hihnat on jätettävä pois jo hyvissä ajoin ennen kehää. Sitten se alkoi, olimme ensimmäisenä. Kamu kulki kauniisti sivulla kehään ja istui odottamaan sivulle. Koirat maahan ja itse piiloon. Kului neljä minuuttia ja palattiin koirien luo. Siellä se napottaa kauniisti, ei edes lonkalla! Tuomari tulee viereen kymppilapun kanssa ja kehuu kuinka hyvin koira oli hallinnsassa! JIPPII! Sitten käytiin vähän hetsaamassa kehän ulkopuolella ja mentiin suorittamaan ruutua. Kamu istui sivulla ja katseli eteenpäin, mietin jo mielessäni, ettei se varmaan merkannut ruudun sijaintia. Sitten annoin käskyn ja koira juoksee ruutuun täydellistä vauhtia ja tippuu maahan ensimmäisestä käskystä. Kävelen kohti ja huomaan etutassujen olevan 10cm yli nauhan! Liike olisi ollut niiiin täydellinen (ainakin mulle!), mutta nollille meni. Sitten toinen kauhunaiheeni, tunnari. Hinkkasin kapulaa käsieni välissä kuin pakkomielinen ja käännyin. Luvan saatuani käskin koiran etsimään oman. Kamu meni rauhallisesti kapuloiden luo ja haisteli, oman kohdalla pysähtyi ja jäi tuijottamaan minua. Annoin uuden käskyn ja koira nappasi oikean ja toi sen sivulle hiukan vinoon. Kummallista kyllä, mutta Kamu on aina opetettu tuomaan eteen ja toi kaikki (nouto)kapulat kokeessa vinoon sivulle!? Noh, tunnari meni yli odotusten, 6-pinnaa siitä. Loppua kohti Kamun paukut hiipuivat, mutta pääsimme tavoitteeseen. Rhealta voittajaluokasta kolmos tulos 211,5 pisteellä ja sijoitus 3/5!! Hieno Kamu! 

Sitten Kefen BH-kokeeseen. Koe järjestettiin Nurmeksessa 31.8.2013 ja tuomarina samainen Rhea Pörsti-Lackman. Kokeeseen mahtui mukaan 10 koirakkoa ja arpomisen jälkeen olimme numerolla 8 ja tietysti paikkamakuu ensin. :( Tiesin koiran vireen laskevan paikallaolon aikana, mutta ei sille mitään voinut. Kefe meni mallikkaasti maahan ja jätin sen paikoilleen. Pitkiltä tuntuivat minuutit, mutta ei auttanut kuin luottaa koiraan. Siellä oli ja pysyi! Hyvällä mielellä päästiin suorittamaan piinaavan pitkää seuraamiskaaviota. Arvasin, ettei vire voi pysyä yllä niin kauan, joten vapaana seuraamisessa käännöksissä ilmeni väljyyttä ja henkilöryhmä oli vähän haahuilua. Jäävät liikkeet menivät nappiin, paitsi luoksetulossa tietysti tulee suoraan sivulle niin pk-puolella rokotetaan siitä. Tuomarilta saatiin kehuja istumisesta, oli kuulemma päivän parhaita.Myös pisteet 54 taisivat kuulua kärkikastiin. Niin oli A-osuus suoritettu ja menolippu kaupunki-osioon hankittu.

Kaupunkiosuudessa arvelin Kefen puhkuvan autoilijalle joka kysyy tietä. Vaan hienostippa koira suoritti senkin katsellen vaan mamman sivulta, että "koska jatketaan matkaa?". Reippaasti Kehveli kipitti kaupunki pätkän ja jäi ihan nätisti odottamaan äitiä ravintolan eteen. Näin ollen käyttäytymiskoe hurahti läpi 13kk iässä ja poika saa ylpeänä kantaa titteliä BH nimensä edessä! Kyllä oon ylpeä.

BH-kokeen kuvat c: Jaana Jääskeläinen

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä mainittakoon minun ja isäpuoleni uusi metsästyskoiraprojekti: Humu. Humu on rekisteröimätön 5kk ikäinen irlannin setteri. Edellisen omistajan mukaan pentuetta ei saatu rekisteriin, sillä isällä oli toinen lonkka C. Noh, eipä se meitä haittaa, koska muita tavoitteita ei ole, kun vain poika alkaisi hyväksi sorsakoiraksi. :) Oikein iloinen ja eloisa kaveri asustaa äitini luona 30km päässä, joten varmasti hänen kuulumisia täällä tulaan kuulemaan. Humu-poika tulee hyvin juttuun omien koirieni kanssa, välillä vaan katsoo silmät suurina kun K&K:n leikit on vähä rajuja. :D


4 kommenttia:

  1. Heipä hei! :)

    Täällä tulee aina aika ajoin käytyä kurkkimassa ja nyt vasta tajusin, että olitte Sotkamon ryhmänäyttelyssä :D Mietinkin, miksi Kefen virallinen nimi kilkattaa kelloja ;)

    Onnea BH:sta ja tokoiluista! Siitä se ura urkenee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!

      Samoin on käynyt minulle monet kerrat, yleensä paremmin koirasta muistaa:D Kiitos paljon ja hyvää syksyä.

      Poista
  2. Onnea BH:sta! Mielelläni kattelisin myös teidän kisoista videota :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos paljon! :) Valoitettavasti en saa sitä videoo julki, koska on vain tuttavan puhelimessa, jos enää sielläkään. Pitäneen ens kerran taas kuvata.

    VastaaPoista

Jätäthän asiallisen kommentin?