14.5.2013

Huomaan kun onnenkyyneleet takinkaulukseen putoaa

En tiedä miksi kirjoitan postauksen, mutta tuli vain sellainen tunne, että täytyy. Ollaan Kefen kanssa viimeistä viikkoa Kuopiossa, olen alkanut tottua tähän kaupunkilaiselämään (vähän isompi kaupunki!) koiran kanssa. Ainakin rakastan näitä lenkkeilymaisemia täällä ja sitä tunnetta, kun koira ei korvaansakkaan lotkauta hälinästä kaupungissa. Kefe on selvästi alkun "aikuistua" tällä henkilökohtaisella lomalla. Vaikka paljon se ottaa tukea vielä minusta, mutta siitä olen vain iloinen, koska tuo on selvästi hyvin ohjaajaherkka koira.
   Eilen illalla käveltiin taas tuolla rantakatuja pitkin. Voi mikä Nature Time meille sattuikaan. Pusikossa tuhisi siili ja Kehveli oli siitä ihan innoissaan, samalla huomasin, että seuranamme oli myös kaksi sinisorsaa ja silkkiuikkua. Jopa pieni majava ui rantakaislikossa! Kävelin autolle hakemaan kameran, koska puhelimella ei saanut kovin hyviä kuvia. Harmikseni aurinko ehti jo vähän laskea turhan alas ja kuvista tuli aika surkeita... Nämä on niitä hetkiä, kun todella toivoisi parempaa ja pidempää putkea... Silkkiuikut saivat uida ihan rauhassa kaukana Sigman ulottumattomissa.




0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Jätäthän asiallisen kommentin?