25.6.2017

Pennut ovat syntyneet


Tänään 25.6.2017 juhannuksen vieton kruunasi kuusi pientä valkoista palleroa, jotka putkahtelivat maailmaan Oilin luona. Pennuista neljä on poikia ja kaksi tyttöjä.

0

20.6.2017

200m jälki

Eilen oltiin jälleen etsintätreeneissä, tällä kertaa Veikkolassa Kirkkonummen suunnilla. Metsässä meni koko ilta koirien kanssa ja tietysti auton ratissa, koska matkaan kului se 40 min suuntaansa. Sää oli hyvin vaihteleva, matkalla treeneihin satoi rakeita, metsässä satoi vettä ja yhteistä suunnitelmaa tehdessä paisteli aurinko. Naurettava tämä Suomen kesä, nyt on juhannusviikko ja lämmintä 11 astetta! No koirat tykkää. 😞

Etsinnät pyritään tekemään aina eri maastossa alkeiskurssin ajan, jotta koirat osaavat toimia eri ympäristöissä ja vaihtelua tulee jo alusta asti. Eihän tämä harrastus ole jatkossakaan paikkaan sidottua. Roki oli tosi lungisti heti saapuessamme uudelle alueelle ja ihan ilman mitään pöhinöitä se kuunteli ison porukan jutustelua aivan meidän auton kupeessa. Jaettiin maalikoirat sekä etsivät koirat pareittain ja lähdettiin hommiin. Tänään meillä oli vuorossa 200m jälki. Tuntuu aika helpolta, mutta hyvä aloitella matalalla kriteerillä.

Tomera etsijän alku odottaa pääsevänsä tositoimiin.

Hauska huomata, miten Roki ehdollistui tähän hommaan jo yhden treenikerran jälkeen. Koiralla oli viime kerralla uudet valjaat kyseiseen lajiin ja toki pakkasin eilenkin saman repun mukaan. Oitis kun nämä uudet valjaat ja liina nostettiin repun päälle alkoi koiran käytös muuttua. Aina se on innokkaana lähdössä mukaan kaikkialle, mutta nyt koira käyttäytyi aivan eri tavoin. Roki istui koiraportin takana ja vinkui. Haisteli ilmaa ja oikein makusteli suullaan samalla kuin veti pitkiä nuuhkauksia valjaista. Se oikein tärisi innosta. Sama ilman nuuhkiminen jatkui myös treenipaikalla autossa odotellessa, mutta nyt käytös oli rauhallisempi. 

Odoteltiin hetki autolla ennen kuin lähdettiin keskilinjalle, josta jäljet lähtivät metsään. Tällä kertaa meidän etsittävä oli pienempi koira, josta ei tietenkään ollut näköhavaintoa ennen jäljen tekoa. Rokin ADHD-luonne otti taas vallan siinä vaiheessa kun se tiesi olevansa menossa hommiin. Heti kun tuli odottelua niin se alkoi käydä kierroksilla. Haukkuminen tulee yleensä siinä vaiheessa mukaan kuvioihin ja sitä täytyy edelleen kitkeä pois pitkäpinnaisesti.

Jäljelle lähtiessä rauhoitin innokkaan koiran istumaan ja odotin pienen hetken. Roki nuuhkaisi alkuhajun aika nopeasti ja lähti määrätietoisesti jäljelle luvan saatuaan. Koiran työskentely oli niin kouluttajaa kuin ohjaajaakin hämmentävää: se työskenteli niin rauhallisen tarkasti, että oli vaikea uskoa sitä samaksi koiraksi kuin lähtötilanteessa.

Roki poikkesi jäljeltä pari kertaa, mutta osasi äärimmäisen hyvin ja omatoimisesti palata jäljelle ja kesti hyvin kehut suorituksesta. Minä olin itsekin rennompi ja annoin työskentelytilaa, mutta edelleen joudun kiinnittämään huomiota siihen, että koira oppii mahdollisimman itsenäiseksi. Maalikoiran lähetyessä Roki alkoi himmata tahtiaan selvästi. Se jopa hieman kaarteli ja mietittiin jo, että osaisiko se jo tässä vaiheessa rauhoitella itseään ja etsittävää koiraa? Maalikoiran ohjaaja vahvisti epäilyksemme myöhemmin, sillä hän kertoi Rokin vilkaisevan sivusilmällä heitä ennen rauhallista ilmaisua. Olen aivan ihmeissäni tällaisesta toiminnasta, sillä minulla on erittäin vilkas ja reaktiivinen koira, josta en osannut vielä viikko sitten kuvitellakkaan näin kohtealiasta käytöstä.

Myös kouluttaja ihmetteli kuinka hienosti Roki vaihtoi "työmoodin" päälle ja oli kuin mikäkin kokenut etsijä työskennellessään. Myöskään minun hymyni ei ole vielä hyytynyt!

Loppupalaute taisi Rokilta mennä ihan ohi, sillä uni vei voiton samantien autolle palattuamme.
0

15.6.2017

Metsän keskeltä alkaa etsijäkoiran ura


Kerroin aiemmin hakeneeni Rokin kanssa mukaan Etsijäkoiraliiton toimintaan ja sitä kautta alkeiskurssille. Meidän onneksemme tulimme valituksia tähän kahdeksasta hengestä koostuvaan ryhmään, joka aloitti harjoittelun eilen Kuusijärvellä. Aion kirjoitella täällä matkastamme mahdolliseksi etsijäkoiraksi, mikäli sellaiset tekstit lukijoita kiinnostaa jatkossakin.

Rotukirjo kurssilla on suuri aina monirotuisesta vihikoiraan, mutta Roki oli kurssin ainoa valkoinenpaimenkoira. Eiliseksi kurssin aloituspäiväksi sattui todella hieno aurinkoinen sää, joten Kuusijärven rannassa oli tuhottomasti ihmisiä ja jopa irtokoiria. Minulle oli todella suuri yllätys kuinka hyvin käyytäytyvä koira minulla olikaan mukanani. Siinä se seurasi rauhallisesti maaten veräjän takaa kun me käytiin porukalla ohjeistukset läpi ja auton vierestä kulki milloin mitäkin lasta uimapatjoineen tai koirineen.

Ensimmäisellä kurssikerralla oli pakollista olla kaikkien mukana ja tavoitteena oli ajaa koirille kaksi jälkeä saman illan aikana. Voitte varmasti kuvitella, että lähdimme metsästä vasta klo 23 jälkeen kun oltiin kyselty paljon ja tehty yhteensä 16 jälkeä kaikkiaan koirille. Ei ole hätäisen ihmisen hommaa tämä. Toki aloituskerta oli poikkeuksellisen pitkä, sillä muutoin teemme vain yhdet jäljet per koira. 



Harjoitukset koostuvat itse etsinnän lisäksi myös maalikoirana olemisesta ja jäljen teosta toisille. Tämä on todellinen kasvun ja kehityksen laji Rokille, sillä milloin mistäkin pöpeliköstä pöllähtää joku koiran kanssa tai ilman. Siinä pitäisi sitten hipihiljaa odottaa, kunnes etsijä on palkannut koiransa. Roki ei kyllä kyennyt tähän ihan vielä ja en sellaista olettanutkaan. Ensimmäisen kerran maalikoirana se pöhähti ennen kuin etsijä ehti ilmaista sitä, mutta toinen kerta onnistui paremmin. Minulla oli selkeästi liian vähän ruokaa sille mukana, jotta saisin sen keskittymään syömiseen. Uskon kyllä vahvasti, että tässä ajan saatossa kehitymme tälläkin osa-alueella.

Itse jäljestäminen sujui koiralta aivan lunnostaan (yllätys), mutta minä olin vähän jarruttava tekijä tällä Rokin urapolulla. Ensimmäisen jäljen piti olla näkölähtö, mutta hieman myöhästyttiin tästä Rokin kanssa. Maalikoirana toiminut bokseri oli ehtinyt jo kadota jäljelle, joten päätettiin lähettää koira vähän "sokkona" pelkästään nenän varassa. Rokihan tuntui tietävän oitis mistä on kyse ja imaisi hajun pussista nopeasti ja lähti suoraan jäljelle. Minä olin niin innoissani, että unohdin antaa käskyä ollenkaan. No eikun takaisin perusasentoon ja kaikki alusta.

Alkusäätäminen ei tuntunut haittaavan vaan koira otti jäljen uudelleen lähtien matkaan ripeästi. Maasto oli todella pusikkoa ja sain roskan/ötökän silmääni heti ensimetreillä. Rämmin koiran perässä aika epätoivoisena silmästä vettä valuen ja liina aika lyhyellä. Itsestä tuntui, että Roki sääti ihan miten sattuu aluksi, mutta kouluttaja kehui pojan korjanneen aina todella hyvin jäljelle kaikista polun ylityksistä huolimatta. Minä olin ehkä hieman jarru tässä kohtaa.


Toinen jälki oli 100m suora, jossa koiran oli lähdettävä liikkeelle pelkän hajulähteen avulla. Meillä maalikoirana oli vihikoira Ensio, joka ei Rokin mielestä ollut suuresta koostaan huolimatta lainkaan pelottava. Tällä kertaa itse skarppasin ja päätin antaa koiralle tilaa työskennellä. Roki nappasi alkuhajun salamannopeasti ja lähti matkaan oitis. Tällä kertaa toimin itse paljon paremmin ja annoin miltein koko liinan mitan työskentelytilaa koiralle. Nyt mentiin kuin höyryjuna eteenpäin ja täysin oikeaan suuntaan. Loppujen lopuksi kouluttaja ei pysynyt edes vauhdissamme mukana ja maalikoiran ilmaisu tuli noin 5-10m päästä maalikoirasta. Aivan loistava suoritus!

Harjoitukseen kuului paljon odottelua ja yllättäviä häiriötilanteita. Huomasin miten väsynyt Roki alkoi viiden tunnin jälkeen olla. Tassuvaiva nosteli päätään ja koira ontui välillä soratiellä. Autoon päästyään se taisteli väsymystä vastaan lepuuttaen silmiään, mutta kuitenkaan nukahtamatta. Rankka ilta nuorelle miehelle, mutta niin hyvä harjoitus.
2

14.6.2017

Lightroom ja kuvankäsittely



Valokuvaus on suuressa roolissa osana blogien ilmettä ja niin se on myös meidän blogissamme. Minua on pyydetty tekemään postausta omasta kuvankäsittelystäni. Pakko sanoa, että jos olen kehittynyt vuosien varrella valokuvaajana, niin olen kyllä kehittynyt myös Lightroomin myötä muokkaajana 😅

Usein kuvissa joudun ensimmäisenä keskittymään valotukseen. Valkoiset koirat ovat joskus hieman haasteellisia erilaisten taustojen kanssa, jäävät joko hieman varjoisiksi tai sitten ylivalottuvat herkästi. Niinpä olen mieluusti säätänyt valotusta kamerassa hieman niukahkosti, jottei näitä ylivalottuneita otoksia syntyisi niin paljon. On huomattavasti mukavempaa lisätä valoa kuin korjailla puhki palaneita kuvia.

Valotuksen lisäksi keskityn jonkin verran terävyyteen ja varjoihin. Tykkään tosi paljon ottaa kuvia, joissa tarkennus vaihtelee todella sumean ja erittäin terävän välillä. Tämä on toki paljon kiinni siitä, kuinka ja mistä kulmasta kuvaat kohdetta, mutta jonkin verran siihen voi puuttua myös Lightroomin työkaluilla.


Lightroomissa yksityiskohtien muokkaamiseen on oma työkalunsa, Adjustment Brush. Tällä "Brushilla" voit maalata kuvasta tietyt kohdat, joita pääset sitten muokkaamaan muun kuvan (vaikkapa taustan) pysyessä ennallaan. Edellä mainittu loistava työkalu minulla on käytössä muun muassa silloin, kun lähden muokkaamaan vaikkapa koiran silmiä erottuvammaksi.


Mietin pitkään kehtaanko laittaa mitään "Before-After" kuvaa, mutta tässä tää nyt on

Tämän kaiken lisäksi saatan mieleni mukaan vähän kajota myös kuvan värimaailmaan. Pidän lämpimistä sävyistä, joten säädän värikylläisyyttä useimmiten vähän plussan puolelle.

Tässäpä ovat suurimmat kikkailuni kuvankäsittelyn suhteen. Osaan minä jonkin yksittäisen itikan tai hihnan pätkän poistaa kuvasta näiden perusrämppäyksien lisäksi, mutta kovin hyvänä kuvankäsittelijänä en itseäni vielä pidä. Jokaiselle kuitenkin muodostuu sellainen oma tyyli kuvata ja käsitellä omia kuvia. Vaikken tietäisi kuka kuvia on ottanut, tunnistan joistakin käsittelytyyleistä kuvaajan helposti.

Tottakai pyrin aina kehittymään itse kuvaajanakin, mutta tämä on hauska lisä harrastukselle. Huomaan välillä innostuvani liikaa ja herkästi tulee vähän liian valoisia kuvia, mutta pikkuhiljaa se tasapaino toivottavasti löytyy.

Alla muutamia kesäisiä kuvia käsittelyn jälkeen. Mitäs pidätte? Pidättekö ennemmin täysin käsittelemättömistä kuvista vai jostakin persoonallisesta tyylistä?






0
Webdesignin tarjoaa Veera Junttila,
Lunar Graphics 2017