tiistai 3. syyskuuta 2019

Uunon ensimmäiset päivät kotona

 

Uuno saapui uuteen kotiin reippaana poikana kuluneena perjantaina. Karvaturrukka on ollut äärettömän kiltti ja yllättävän rauhallinen koko tämän ajan, mitä hänen kanssaan on nyt tutustuttu. Paljon on samoiltu lähialueen metsässä ja tutustuttu paikoihin. Pissalla jätkää saa käyttää alvariinsa, vaikka osaakin jo hyvin pidättää yön aikana pitkiäkin aikoja.

Uunon ollessa ainoa koira, on selkeää, että se kiintyy ihmiseen voimakkaasti kun koirakaveria ei ole tukena ja turvana. Niinpä tämä hattarapallo on ottanut ihmiset hänelle kovin tärkeiksi ja nukun edelleen sen kanssa lattialla kun on niin sydäntäsärkevää laittaa toinen itkemään yksin. Portin takana se joutuu opettelamaan pikkuhiljaa yksinoloa ja naksuttimella olen sitä hieman siihen myös jo opettanut. Kyllä siitä hyvä tulee kun mies pystyy tekemään kotoa käsin töitä niin ei tule heti alkuun niin pitkiä yksinoloja.

Uunolla on aivan mieletön ruokahalu. Aluksi nauroinkin että onko mulla tässä labbis lampaan vaatteissa? Pieni valkkari poika sekoaa täysin ruokakupin nähdessään, alaleuka tärisee ja ei meinaa malttaa mitenkään olla nahoissaan. Nyt ollaan jo naksulla treenattu ruokinta siihen kuntoon, että malttaa käydä istumaan ja tapittaa tiukkaan että koska se lupa tulee.

Kahden viikon päästä meillä alkaakin sitten joka toinen torstai hallivuoro Juvanmalmilla pyörimään talvikauden ajan. Vuoro on aamuvirkkuvuoro ja se on otettu parin työkaverin kanssa, jotka aksaavat koirillaan. Uuno pääsee aluksi ainakin tekemään rauhotteita hallille ja ihan jotain kontaktijuttuja vain kaiken ympäristöön tutustumisen lomassa.




perjantai 23. elokuuta 2019

Uuno 6vk


Olen sairastellut viimeiset viikot jo ihan riittämiin, ensin lähes kaksi viikkoa vaivannut virusperäinen ylähengitystieinfektio ja nyt vatsatauti, joka on laittanut olon aika heikoksi. Toivon, että nämä sairastelut olisivat nyt tässä ja voisi keskittyä normaaliin arkeen, joka aivan tuota pikaa muuttuu pentuarjeksi!

Kävin katsomassa jälleen Uunoa ja sisaruksia. Voi miten onkaan voineet kasvaa reilussa kolmessa viikossa aivan mielettömästi! Ja edelleen Uuno pyrki tekemään vaikutuksen ihanalla luonteellaan, esitellen jopa kenties tulevia vesipelastustaitojaan pihan pienessä lammikossa.

Kun saavuin Marin luo pennut pääsivät oitis ulos. Niille oli rakennettu mahtava putkitunneli, jota pitkin ne pääsivät suurelle pihalle telmimään. Herra ruskea ja neiti oranssi aloittivat minun kiusaamiseni pienillä naskalihampailla samantien. Hiukset ja kamera kiinnosti aivan valtavasti. Juuri kun olin päässyt kahdesta pirajasta eroon, Uuno karvaturkki porhalsi luokseni iloisesti häntä heiluen ja pusuja jaellen. Poika hillitsi hieman paremmin hampaansa ja oli tosiaan ainakin tällä kertaa veljeään huomattavasti rauhallisempi otteissaan.

Pennut olivat saaneet pihalle runsaasti palloja, teltan ja uuden hieman tuulessa heiluvan putken. Marin kertoman mukaan mikään uusi alusta tai ääni ei tätä jengiä ole hetkauttanut, ei edes Putinin vierailu Suomessa ja ympärillä pörräävät helikopterit tai kova ukkonen.

Uunoa seuraillessani sen reilun tunnin verran siinä, tykkäsin kovasti sen toiminnasta pentulauman keskellä. Poika oli innokas ja tomera, mutta selkeästi maltillinen ja tykkäsi käydä ensimmäisenä rauhoittumaan ihmisen vierelle nukkumaan tai vain lepäilemään. Pentu oli myös todella kova kantamaan palloja ja otti hyvin kontaktia ihmiseen jos sitä sattui kutsumaan.

Pientä pilkettäkin löytyi Uunon silmäkulmasta, sillä välillä tehtiin tutkimusmatkoja pensaikkoon ja yritettiin syödä kaikki kielletyt juurakot ja lehdet. Kun sitä ei saanut tehdä, Uuno päätti pulahtaa uimaan lammikkoon, aivan kuin näyttäen ettei hän vettäkään pelkää.

Kerrassaan ihana pentu, joka toi pienellä tavalla mieleen Kamun ensitapaamisen, jolloin herra sininenkin nukahti loppujen lopuksi viereeni ja sinetöi valintani. Jotenkin tutulla tavalla Uuno tuntui taas tulevan luokseni koko pentuekatraan seasta aivan kuin oman ihmisensä luokse, varmasti ja niillä elkein, kuin olisi lähdössä jo mukaani.

Vaikka voisi luulla, että Uunolla on suuret saappaat täytettävänään Kamun jälkeen, olen sitä mieltä, ettei niitä kenkiä kukaan täytä. Uunolla on ihan oma tulevaisuus ja tehtävänsä täällä sellaisena kun Uuno kanssamme kasvaa.

Ensi perjantaina Uuno vihdoin muuttaa meille. Tässä vauvakuvia, tosi ällöjä ;)














sunnuntai 4. elokuuta 2019

Testissä Roborock 2


 

Ovatko robotti-imurit tulleet jäädäkseen? Laitteet kehittyvät huimaa vauhtia ja ovat jo ihan jokaisen ihmisen saatavilla. Hintahaarukka pyörii samoissa lukemissa kuin harrastelijalle tarkoitetut järjestelmäkamerat. Malleja, muotoja ja värejä on jo useita ja jokainen pystyy valitsemaan omiin tarpeisiinsa sopivan laitteen.

Minun kiinnostukseni robotti-imuriin lähti koiratalouden pienen hiekanmurun ja karvojen kertymisestä varsinkin ulko-oven edustalle. Tavallista imuria saisi heilutella joka harvasen päivä, jos mielii pitää lattiat siistinä.  Valkoisenpaimenkoiran karva on myös todella pitkää ja sitä irtoaa lähes aina.

Ensimmäisenä pääsin kokeilemaan Xiaomi Roborock 2 robotti-imuria, joka on muun muassa vuoden 2018 testivoittaja (Tekniikanmaailma). Sirosta ja suhteellisen pienestä ulkomuodostaan huolimatta tämä kodin pikkuapulainen on tehokas työmyyrä, joka jättää jälkeensä hyvin puhtaat lattiat. Imurissa on myös moppaustoiminto, joka ajaa asiansa niin sanottuna pölyjen pyyhkijänä ja pienten tahrojen poistajana lattiapinnoilta. 




Roborock 2 on alle 10 senttimetriä korkea ja halkaisijaltaan 35cm, niinpä se mahtuu yllättävän hyvin hyllyjen alle ja imuroi vaivatta myös sängynalusen, joka kuuluu ainakin itselläni ihan inhokkilistalle mitä imuroimiseen tulee. Roborock 2:n yläpuolella on hieman muusta rakenteesta poikkeava ”kansipuskuri”, eli puskuri, joka estää pääsyn mataliin paikkoihin. Samassa yhteydessä on myös laseretäisyysanturi, jonka avulla imuri suunnistaa asunnossasi ja välttää kiperimmät paikat.
Roborock 2:n alapuolella on kumipinnoitteiset renkaat. Renkaiden välissä on pääharja, joka suurimmaksi osaksi hoitaa pölyn päätymisen imurin sisälle. Imurin alaosassa on useita pudotusantureita, jotka auttavat imuria tunnistamaan korkeuseroja. Laite ei siis lähde esimerkiksi rappusia alas vaan osaa muuttaa suuntaa sopivasti ennen niitä. Oma kotimme on yksitasoinen, jota tätä ominaisuutta en ole päässyt testaamaan. Roborock 2:ssa on myöskin sivuharja, jonka tarkoituksena on kerätä pölyt pois aivan seinän reunasta asti, johon pääharja ei ylety.

Imurin päällä on siro kansi, jonka alla pölysäiliö sijaitsee. Säiliö on yllättävän pieni, joten tyhjennys täytyy muistaa tehdä vähintäänkin joka toisen imurointikerran jälkeen. Yhden koiran taloudessa, jossa neliöitä on reilu 60, tyhjennys on tehtävä viimeistään kolmen ajon jälkeen, jos haluaa välttyä imurin muistutuksilta. 


Robotti-imurin voit laittaa imuroimaan pelkällä napin painalluksella, mutta Xiaomin oma mobiilisovellus tuo imurin käyttöön aivan uusia ulottuvuuksia, joita et ilman sovelluksen lataamista pääse kokeilemaan. Kun yhdistät imurin WiFi-verkkoon ja lataat itsellesi sovelluksen laitteen käyttöä varten, pääset kokemaan robotti-imurin kaikki toiminnot. Sovelluksen avulla laite tekee kodistasi tarkan pohjapiirroksen, jonka avulla voit itse määrittää imurin eri toimintoja ja imurointi ajat. Sovelluksella voit jopa määrätä imurin imuroimaan olohuoneesi kaksinkertaisella teholla tai työskentelemään hiljaisessa tilassa vauvan nukkuessa.

Sovelluksen kanssa Xiaomilla on vielä tekemistä sen käyttömukaavuuden ja toimivuuden kanssa. Alkuasennuksessa sain harmaita hiuksia laitteen WiFi yhdistämisen kanssa. Hetken nettiä selatessani ongelmiin alkoi löytyä ratkaisuja: sovelluksen maavalinnaksi on laitettava Kiina, jotta sovellus löytää tämän kyseisen Roborock mallin. Eipä tulisi ihan heti mieleen!? Alkuperäisen pakkauksen manuaali on myös todella suppea, joten siitä ei ole mitään apua alkuasennuksen kanssa. Tämä sovellus kokonaisuudessaan on laitteen huonoin puoli.

Yksi parhaimmista Mi Home -sovelluksen kautta aktivoitavista ominaisuuksista on ”mattotila”. Tämän ominaisuuden ollessa päällä robotti-imuri tunnistaa automaattisesti matot ja laittaa lisää tehoja imurointiinsa, jotta myös matoista lähtisi ylimääräinen pöly ja lika. Testien perusteella mattotila toimii erinomaisesti ja Roborock 2 todella osaa tunnistaa milloin kyseessä on matto eikä pelkkä lattia.

Meidän taloudessamme matot ovat kaikki vähän erilaisia materiaaliltaan. Käytävämatot ovat kumipohjaiset ja hyvin paikoillaan pysyvät, olohuoneen matto on paksu karvalankamalli, kun taas terraarion edessä on ohut räsymatto. Kahdesta ensimmäisestä mattotyypistä Roborock selviytyy vaivatta, mutta ohuet räsymatot ovat sen heikkous. Imuri paahtaa mattojen yli rullaten ne alleen ja sotkeutuu niihin ikävästi. Myös sähköjohdot on syytä siirtää syrjään sen tieltä. 




HEIKKOUDET JA VAHVUUDET
- Suurin pettymys oli MiHome sovellus, jonka kanssa oli ongelmia alusta lähtien. Tässä suhteessa imurin käyttöominaisuudet kärsivät rajusti, joten valmistajalla on hyvä kehittämiskohde sovelluksessa.
- Pieni säiliökoko
- Ohuet/kevyet matot tuottavat ongelmia
- WiFi kantama heikko
+ Loistava akunkesto!
+ Ulkonäkö
+ Tarkkuus ja huolellisuus
+ Löytää hyvin latauspisteelleen
+ Laadukkaat harjat ja kumiosat
+ Ääni ja teho
+ Karvalankamattojen hyvä imuteho ja työnjälki
+ Menee hyvin kynnyksistä
+ Osaa liikkua myös hankalissa paikoissa

torstai 25. heinäkuuta 2019

Salmiakkitassuja sittenkin

Aika äkkiä Kamun kuoleman jälkeen minusta alkoi tuntua, etten halua vaihtaa valkoistapaimenkoiraa mihinkään. Rotu on ollut minulle niin "omaan käteen sopiva" ja olihan minulla jo aika paljon tietoa ja taitoa rodun parissa. Juhannuksen jälkeen kävin myös nuuhkimassa Kamun lapsenlapsia Västinniemessä ja kyllä vain sydän meinasi pakahtua. Tiesin päätöksen olevan oikea.

Heinäkuussa juttelin erään Kroatialaisen valkkarikasvattajan kanssa ja kyselin häneltä pentua eräästä ihanasta hyvin menestyneestä uroksesta. Kuitenkin uroksen pennut olivat jo löytäneet uudet kodit ja kasvattaja vinkkasi minulle yhtäkkiä toista pentuetta. Tämä pentu tulisi löytymään lähempää kuin voisin uskoakaan.

Tulevana sunnuntaina suuntaamme katsomaan mahdollisesti tulevaa valkoista vauvaamme. Pojalle on jo keksitty kutsumanimi, hänestä tulee Uuno.





lauantai 6. heinäkuuta 2019

Lepää rauhassa rakas ystäväni

Kamu. Elämäni koira. Muistan tuon päivän kuin eilisen, päivän jona sain syliini jotain omaa ja jotain niin kallisarvoista. Tuo elämäni yksi parhaista päivistä. Siitä on kulunut kohta kymmenen vuotta ja nyt rakas ystäväni on lähtenyt luotani sateenkaarisilloille, ajasta ikuisuuteen, jättäen taakseen niin kovan ikävän.

Kamu sai onneksi lähteä vielä omana itsenään. Rauhassa ja tietäen että näin on paras. Viimeisen kerran se painautui minua vasten ihan niinkuin aina, pyysi rapsuttamaan viela kerran mahan alta ja nukahti syvään uneen syliini. Viimeisen kerran se oli siinä, ollen paras koira minulle.

31.7.2009 - 18.6.2019
Gentle Miracle`s Arctic Snow "KAMU"

Minä lähden nyt, mutta en jätä sinua.
Saavuin kun kutsuit. Näin, että tarvitsit minua.
Olin vahvuus, mitä kaipasit. Olin voima, mitä toivoit.
Olin koettelemus, minkä tarvitsit.
Olin niin vahva ja voimakas, kun ikinä pystyin.
Ja minä höpsö ja ovela tein sinustakin hupsun!
Halusin näyttää sinulle elämää, niin että tunnet sen.
Minä näin, minä onnistuin. Sinä voimaannuit.
Nyt en enää ole kovin vahva. Annoin kaikkeni.
Annoin voimani sinulle, se on minun lahjani.
Nyt olet tarpeeksi vahva elämään ilman minua.
Minä lähden nyt, sinä olet valmis. Sinä olet vahva.
Ja minä höpsö ja ovela tein sinustakin hupsun.
- Elämäsi Koira.